Kansalaisraati

Kansalaisraati (myös kansankokous, kansalaiskokous, kansalaisfoorumi, engl. Citizens' assembly) on kansalaisista satunnaisotannalla koostettu ryhmä joka tutkii, keskustelee ja tekee suosituksia siitä miten jokin yhteiskunnallisesti merkittävä prosessi tulisi hoitaa.^{[1] [2]} Kansalaisraati on osallistavan demokratian väline ja yksi deliberatiivisen demokratian eli puntaroivan päätöksenteon työkaluista.^{[3] [4]} Kansalaisraadin historiallisena esikuvana voidaan pitää antiikin Kreikan eklesiaa ja Rooman tasavallan comitiaa.

Kansalaisraateja on ehdotettu mahdollisina ratkaisukeinoina yhtäältä mielipiteitä vahvasti jakaviin kysymyksiin kuten samaa sukupuolta olevien avioliittoon, aborttiin, ja toisaalta viheliäisiin ylivaalikautisiin ongelmiin kuten ilmastokriisiin. Niiden on esitetty paitsi pitävän demokraattisen kulttuurin terveenä ja kehittävän kansalaisten ymmärrystä vaikeista asiakokonaisuuksista, myös kykenevän rikkomaan poliittisen ja talouden eliitin välille helposti syntyvää haitallista palautesilmukkaa.^[5][6]

Kansalaisraateja on toisaalta myös kritisoitu siitä, että niiden kokoonpanon valintatavalla on merkitystä ja pahimmassa tapauksessa ne voivat päätyä toisintamaan yhteiskunnassa ennestään vallitsevaa sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa.^[7]

1. ↑ Citizens' Assembly UK CITIZENS' ASSEMBLIES. Viitattu 17.8.2021.
2. ↑ Participedia: Citizens’ Assembly participedia.net. Viitattu 17.8.2021.
3. ↑ Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille, s. 8. Suomen Setlementtiliitto, 2015. ISBN 978-952-7141-00-7
4. ↑ Mikko Rask, Harri Raisio ja Maija Jäske: Deliberatiiviset kansalaisfoorumit–kohti uusia avauksia Suomessa. SITRA, maaliskuu, 2017. SITRAFund.
5. ↑ Tina Eliassi-Rad, Henry Farrell, David Garcia, Stephan Lewandowsky, Patricia Palacios, Don Ross: What science can do for democracy: a complexity science approach. Humanities and Social Sciences Communications, 10.7.2020, nro 7, s. 1–4. doi:10.1057/s41599-020-0518-0 ISSN 2662-9992 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
6. ↑ Patrick Fournier, Henk van der Kolk, R. Kenneth Carty, André Blais, Jonathan Rose: When Citizens Decide: Lessons from Citizen Assemblies on Electoral Reform. Oxford University Press. ISBN 978-0-19-172865-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.8.2021. (englanniksi)
7. ↑ Mikko Rask, Harri Raisio ja Maija Jäske: Deliberatiiviset kansalaisfoorumit – kohti uusia avauksia Suomessa. SITRA, 2017, maaliskuu. SITRA.